perjantai 24. huhtikuuta 2015

Kasvaa vanhemmaksi, ei väsyneeksi

Julkaisematon vuodelta 2013

Tyven hetki illassa. Kaksi rekkaa peräkkäin liikennevaloissa. Toisella lenkkerin kärry perässä.

Scanian puskuria koristi pieni kotkan kuva. Tyyppi tuijotti ties kuinka pitkän matkan päähän tupakka huulessa.

Minä katsoin salaa ulkoa, tunsin kaukaa fiiliksen auton sisällä. Tyypillä ei vielä ikää minkään vertaa, paljon nähtävää edessä, paljon oppimista. Ehkä vielä tuossa iässä kyynel nousee joskus iltaisin silmään, kun tyttökaveri jää aina vaan taa, se on sitä nuoruuden kirpeää ikävää.

Toiset taas oppivat itkemään vasta vanhempina, kun tajuavat, että pysyvää ei ole mikään.

Enpä väittäis, että on parempi tunteettomaksi kasvaa, väsymään oppia.

Ei kommentteja: