Jäipä näemmä 2014 kokonaan väliin, melkein vuotta myöhässä julkaisin viime toukokuun kommentinkin. Kiitos vaan anonyymille. Toivoa sopii, että pää sijaitsee siellä missä sen pitääkin, vaikka sen paikallaan pitäminen vaatiikin joskus lihaksilta vähän liikaa. Raskaaksi käy, nimittäin.
Se onko kaikki muu siellä missä pitää ja milloin pitää on vähän eri asia...
Mitähän alaa lipovaa sitä nyt tulis tälleen äkkiseltään mieleen. On ollu vähän hiljasta. Viittaan tällä nyt sekä juttuihin, että työrintamaan.
Tekis mieli kirjottaa että on kiva kun tulee tuttuja vastaan ja nostaa kättä, mutta saman tien tulee mieleen kaikki ne tutut, jotka eivät enää ole tulemassa vastaan ja nostamassa kättä. Voishan sitä sanoa jotain siitä miten kiva on kun kesä tulee, mutta jostain syystä mielessä on heti vain se miten pitkä ja synkkä talvi on ollut.
Jos nyt parina päivänä sattuikin olemaan "ruuhkaa" niin ristiin tai päällekkäin nekin tilaisuudet menivät niin, ettei niistä voinut katetta kerätä firmalle. Juoksevat kulut ovat ainoat, jotka pyörivät kuten ennenkin.
Hitto ku vaikuttaa ihan tolkuttoman harmaalta tämäkin teksti. Jospa palaan asiaan kun on jotain toista väriä kynässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti